Logo
 
Takorluukkat aaqqissuussaanerullu ilusissaaAnguniakkatIlloqarfiit NunaqarfiilluAsimi nunaUani nunaminertamik qinnuteqarsinnaavutitIlloqarfiit NunaqarfiilluTusarniaanermi pilersaarusiat nutaat
ILUSEQ PINGAARNEQ

Illoqarfiit pingasut  

Kujataani illoqarfiit pingasuusut tamarmik 1700-kkut naajartorneranni niuerfissatut pilersinneqarsimapput, kingornalu niuerfiunermik tunisassiorfiunermillu saniatigut sullissiviusut nutaaliaasut, aammattaaq nunaqarfinnut savaateqarfinnullu qanigisaminnut qitiusutut illoqarfinngorsimallutik.

Ullumikkut Qaqortoq illoqarfinni pingasuusuni annerpaanngorsimavoq qitiusumillu sullissiveqarfiulluni, illoqarfiilli sinneri marluk Nanortalik Narsarlu illoqarfiupput ingerlalluartut sulilu ineriartortut, kiisalu eqqaamiorisaminnut pingaaruteqartuusut.

Taama aaqqissugaanerat illoqarfiit pingasuusut aallaavigalugit suli ineriartorteqqinneqarsinnaavoq, illoqarfiillu akornanni suleqatigiinneq annerulersinneqarsinnaalluni. Illoqarfiit nunatsinni nunanilu allani sumiiffinni allani illoqarfinnut unammillersinnaassappata suleqatigiinneq pinngitsoorneqarsinnaanngilaq.

 

Nunaqarfiit aqqanillit

Kujataani nunaqarfiit amerlanerit illoqarfimmut qanittunnguamiittarput, ineriartornissaminnullu periarfissaat illoqarfimmut qaninnermut aqqutissaqassusiannut atalluinnartarluni, taamaammat nunaqarfiit pitsaanerusumik angallannikkut attaveqalernissaat kommunimut pilersaarutip tunngavianut ilaavoq.

Inuiaqatigiilli ineriartornerat pissutigalugu nunaqarfinnut atugassarititaasut allanngortarput, kiisalu allanngortiterinerit naleqqussarnerillu piffinni assigiinngitsuni pisinnaallutik, taamaammat nunaqarfinni inuussutissarsiutit nutaat aallunneqassapput (immap naasuinik tunisassiorneq, tunisassanik nutaanik tunioraaneq, kiisalu tunisassiorfiit minnerusut). Aamma nunaqarfinni sullissinerup allannguuteqarnissaa naatsorsuutigisariaqarpoq, taamalu qarasaasiatigut attaveqaatit atorlugit sullissinerit atorneqarnerulissallutik.

  

Savaateqarfiit 37-usut

2017-imi kommunimut pilersaarutip suliarineqarnerani Kommune Kujallermi savaateqarfiit 37-t nalunaarsorneqarsimapput. Taakku kommunip inuisa ilaannannguarigaluaraat kommunip ineriartorneranut pingaarutilerujussuupput. Inuussutissalerinermut Kujataani nunatsinnilu tamarmi pingaaruteqaqisumut savaateqarneq annertoorujussuarmik tunngaviliisuuvoq.  Aammattaaq savaateqarfiit takornarianut unnuiffissaqartitsinermikkut, neriffissaqartitsinermikkut allatigullu misigisassaqartitsinermikkut takornariartitsinerup ineriartornerani pingaaruteqaqaat.    

 

Inuussutissarsiorneq suliffissaqartitsinerlu

Illoqarfiit pingasuusut kujataani inuussutissarsiornikkut suliffissaqartitsinikkullu qitiupput siunissamilu ineriartornerup ilarujussua taakkunaniissalluni.  

Inuussutissarsiutilli ineriartorfiusussat qassiit "illoqarfiit akorniniipput" - aatsitassarsiorneq, uuliasiorneq, takornariartitsineq, aalisarneq nunalerinerlu - taamaammallu taakkunani siumukarnerit illoqarfinnut nunaqarfinnullu qassiinut iluaqutaasussaassallutik, taamalu kommunimut pilersaarutikkut inuussutissarsiornikkut suliffissaqartitsinikkulu illoqarfinni nunaqarfinnilu tamani ineriartornissamut kommunimut pilersaarummi periarfissiisoqarpoq.

 

Inuit illoqarnerlu

Piffissami pilersaarusiorfiusumi 2017-2028-mi kujataani inuttussuseq allanngungaassangatinneqanngilaq, nunaqarfinniillu illoqarfinnut noorarneq ingerlaannassangatinneqarluni, taamaattorli illuliortiterneq suli pisariaqassaaq. Ilaatigut illoqarfinni nunaqarfinnilu illuutit aserfallassimasut nalitsinnullu naleqqukkunnaarsimasut nutaanik taarsertariaqalersimapput, ilaatigullu ineriartorneq pissutigalugu inissat pitsaassusii, soorlu ataasiakkaat angissusii eqqarsaatigalugit, piumasaqaatit annerulersimallutik.  Aammattaaq Kommune Kujalliup ilisimalluarpaa innuttaasut aalajangersimasut ilaat inissamik pisariaqartitaminnik pissarsisinnaanngimmata, assersuutigalugu ilinniartut inaat, innarluutillit inaat kiisalu utoqqarnut inissiat amigaatigineqarput, taamaammallu kommunimut pilersaarummi, naak killeqaraluartumik sanaartugassaqaraluartoq, illoqarfinni nunaqarfinnilu tamani inissialiorfissaqarpoq.    

 

Isumaginninnermut tunngasut

Illoqarfinni, nunaqarfinni savaateqarfinnilu toqqissisimalluni periartornissamut periarfissaqartariaqarpoq, atugassarititaasulli assigiinngeqaat kommunillu neqeroorutai aamma assigiinngissitaaqalutik. Ilaqutariinnut ajornartorsiortunut, innarluutilinnut allanullu immikkut ikiorserneqartariaqartunut angerlarsimaffiit immikkullu neqeroorutiviit illoqarfinni pingasuni ipput, soorlu utoqqaat eqqarsaatigalugit illoqarfinni pingasuni utoqqaat illoqarluni.  Nunaqarfinni utoqqaat najugaqatigiiffeqanngikkunik, utoqqarnut inissiaqanngikkuni utoqqarnut naleqquttunut illoqarpoq. 

 

Peqqissaaneq eqqarsaatigalugu Qaqortumi nunap immikkoortuanut napparsimaveqarpoq kiisalu Nanortalimmi Narsamilu minnerusunik napparsimaveqarluni.  Nunaqarfinni ataatsimik sulisoqartumik nakorsiartarfeqarpoq.

 

Kultur sunngiffillu

Kulturikkut inuuneq illoqarfinni nunaqarfinnilu pikialaartarpoq. Illoqarfinni pingasuni nunaqarfinnilu amerlanerni katersortarfeqarpoq, aammattaaq illoqarfinni timersortarfiit kulturikkut pisunut annerusunut atorneqarluartarput. Kujataani kulturikkut illorsuaviit amigaatigineqarmata Qaqortumi kulturikkut illorsuarmik naluttarfiutigisumik pisaarnissaq sulissutigineqarpoq.

 

Sunngiffimmi sammisassat eqqarsaatigalugit illoqarfinni aammalu Alluitsup Paani tamalaanik timersorfiusinnaasunik timersortarfeqarpoq. Illoqarfinni nunaqarfinnilu tamangajalluinnarni arsaannermut allatigullu arsalerinermut atorneqartartunik arsaattarfeqarpoq, kiisalu illoqarfinni pingasuni nunaqarfinnilu ataasiakkaani sukisaarsaartarfeqarluni. 

 

Atuartitsineq paarsinerlu

Saarloq eqqaasanngikkaanni Kommune Kujallermi illoqarfinni nunaqarfinnilu tamani atuarfeqarpoq. Illoqarfinni pingasuni meeqqat atuarfii tamarmik nutarterneqareerput. Nunaqarfinni minnerusuni atuarfiit atuartukittuararsuummata piffissap pilersaaruteqarfiusup ingerlanerani allannguisoqarnissaa naatsorsuutigisariaqarpoq.

 

Illoqarfinni pingasuni inuusuttunut ilinniarfissaqarpoq, Qaqortorlu ilinniarfeqarfiugami ilinniarnertuunngorniarfeqarpoq, niuernermut ilinniarfeqarluni højskoleqarlunilu. Narsami inuussutissalerinermik ilinniarfimmiipput Inuili ATI-lu.

 

Meeqqanik paarsisarneq eqqarsaatigalugu illoqarfinni pingasuni kiisalu nunaqarfinni Alluitsup Paani Narsarsuarmilu paaqqinnittarfeqarpoq.

 

Kulturikkut kingornussarsiat

Kujataani qallunaatsiaat eskimuullu kulturii assigiinngitsut aallaavigalugit kulturikkut kingornussarpassuaqarpoq. Kulturikkut kingornussarsiat taakku illoqarfinni nunaqarfinnilu ullumikkut kulturiusunit allatut aaqqissugaasimagaluartut taamaattoq inuiaqatigiinnut ullumikkut piusunut tunngaviliisuupput.

 

Illuutit eriagisariallit 1700-kkut naaneraneranniit maannamut sanaartorneqarsimasut illoqarfinni nunaqarfinnilu pingaarutilinnik amiakkoqarput. Kommunimut pilersaarummi allanngutsaaliinissamut periarfissaqarpoq, taamalu illuutit tamakku siunissami pigiinnarneqarsinnaassallutik.

 

Kommunip aammattaaq kulturikkut kingornussat silarsuarmioqatitsinnikkut takutikkumavai, taamaammallu "Kujataani nunaatilittut kultureqarnerup" UNESCO-p silarsuarmioqatigiinnut kingornussarsiarititaannut ilanngunneqarnissaa sulissutigalugu.

  

Angallanneq

Kommunerujussuaqalerneratigut illoqarfiit akornanni aammalu nunaqarfiit eqqarsaatigalugit pitsaasumik angallannikkut attaveqaateqarnissaq suli pingaarneruteqarnerulersimavoq.  Ullumikkut angallatigineqartartut pingaarnerusut tassaapput timmisartut qulimiguullillu.  Taakku akisuujupput akuttukannersumillu tikittarlutik, taamaammat angallannerup pingasoqiusaalernissaa kommunimit anguniarneqarpoq, tamatumanilu imaatigut angallanneq aqquserngillu kujataani angallannermi pingaaruteqarnerulissallutik.

 

Kujataani angallanneq ilaatigut Narsarsuarmi mittarfissuaq aqqutigalugu pisarpoq, Qaqortumilu mittarfissuarmit taarserneqarnissaa kissaatigineqarluni. Umiarsuartigut assartuineq illoqarfinnit avannamut kiisalu Ålborgimut ingerlasarpoq, sinersortaatillu Qaqortumiit Narsamiillu avannamut sineriak atuarlugu Ilulissanut ingerlasinnaallutik.

  

Pilersuineq eqqagassalerinerlu

Qorlortorsuarmi imermik innaallagissiorfimmiit Qaqortoq Narsarlu sarfalersorneqarput.   Nanortalimmi nunaqarfinnilu uuliatortunik innaallagissiorfeqarpoq, taamaattorli Nanortalimmi nunaqarfinnilu imermik innaallagissiorfiliornissamut periarfissaqarpoq. Saarloq eqqaasanngikkaani illoqarfiit nunaqarfiillu eqqaanni tatsit imeqarfiupput. Saarlumi tarajuiaaveqarpoq.      

 

Eqqagassat annermik Qaqortumi ikuallaavimmi suliarineqartarput. Nunaqarfiit amerlanerit ikuallaaveqarput ikuallanneqarsinnaanngitsullu matoorunneqartarlutik.Siunissami eqqagassalerinerup pilersaarusiorneqarfigisaanik kommunimi eqqagassalerinermut pilersaarusiortoqassaaq. 2011-mi misileraatigalugu eqqagassat Narsamiit Qaqortumut assartorneqartarnerat aallartinneqarpoq.   

 

Piujuartitsineq

Kommune Kujalleq ineriartornerup piujuaannartitsinermik tunngaveqartinneqarnissaanut aallaavissaqarluarpoq. Kommunimi inoqutigiit amerlanersaat, sullissiveqarfiit aammalu suliffeqarfiit namminersortut imermik innaallagissiorfimmit CO2-mik aniatitsiviunngitsumit sarfalersugaapput. Inuiaqatigiit CO2-mik aniatitsiunnaariartuinnarnissaat kommunimut pilersaarummi siunertarineqarpoq.

 

Aammattaaq illoqarfiit nunaqarfiillu mikisunnguakkuutaartuugamik piujuaannartitsineq tunngavigalugu aaqqiissuteqarfigineqarnissaminnut tunngavissagissaarput.  Sumiiffinni mikisuni illoqarfimmik ineriartortitsineq biilit angallanerulernerannik kinguneqartariaqanngilaq, inuussutissat annertuumik najugarisami tunisassiarineqarsinnaapput, taamalu assartuinikkut avatangiisit ilungersortittariaqaratik kiisalu inuit pinngortitamut qanissusertik pissutigalugu illersuinissaminnut akisussaaffeqalersarlutik. 



kommunekort

Illoqarfiit Nunaqarfiillu


Qassiarsuk

Qaqortoq

 


Postboks 514 • 3920 Qaqortoq • Grønland • Telefon: +299 704 100 • www.kujalleq.glarealadm@kujalleq.gl