Logo
 
Vision og hovedstrukturAnguniakkatIlloqarfiit NunaqarfiilluAsimi nunaUani nunaminertamik qinnuteqarsinnaavutitIlloqarfiit NunaqarfiilluTusarniaanermi pilersaarusiat nutaat

Qaqortoq


Niuertoqarfik "Julianes Haab" 1775-imi niuertumit Anders Olsenimit tunngavilerneqarpoq.  Kuup akuata eqqaani kangerlunnguaq illuliorfigineqarpoq ullumikkullu illoqarfiup qiteralugu.  1935 tikivillugu illoqarfik kuup akuata qoorortaaniiginnarpoq. Kingusinnerusukkut kuup sinai sivinganerit atuarlugit illoqarfik alliartulerpoq. Ullumikkut Qaqortoq Kujataani illoqarfiit pingasuusut annersaraat, soorlumi oqaluttuarisaanerup ingerlanerani taamaattuarsimasoq.

 

Inuit illoqarnerlu

Ukiut 25-t kingulliit Qaqortup inui 3000-it missaanni aalaakkaasimapput, taamaattorli ukiut kingulliit sisamat ikiliartuaarsimallutik.  2016-imi januaarip aallaqqaataanni innuttaasut 3089-iupput. Inuussutissarsiornikkut ilinniartitaanikkullu periarfissat qanoq inneri inuttussutsip allanngoriartorneranut apeqqutaasorujussuussapput, aamma angallannermi periarfissat qanoq ineriartussanersut kiisalu illoqarfiup allaffeqarfittut ilinniarfeqarfittullu ineriartornissaanut inuttussutsip allanngoriartorneranut apeqqutaasorujussuupput.   Qaqortumi kommunimut pilersaarummi tunngavigineqarpoq inuit annikitsuinnarmik amerliartorusaaginnassasut, tunngavissanilli pilersaarusiornikkut suli amerleriarfissaqassapput. Inuttussutsimik eqqoriaaneq, uani  befolkningsudvikling_20162028.pdf 

 

Qaqortumi 2016-imi januaarip aallaqqaataanni - 35%-iisa missaat tassaallutik illut ataasiakkaat, 8%-it uigulukuttut kiisalu 57%-it quleriillit.  Qaqortumi ukiuni 12-ni kingullerni agguaqatigiissillugu ukiumut inissiat 17-t sananeqartarput. Qaqortumi inuit annikitsuinnarmik amerliartormata siunissami inissialiortiternerit annermik nungullarsimasunik ullutsinnullu naleqqukkunnaarsimasunik taarsertiterinerussapput kiisalu inissianik annerusunik pisariaqartitsinerussallutik (innuttaasut ataasiakkaat annerusumik inissaqarnissaat).

 

Qaqortumi inissianik isaterinissamut pisariaqartitsineq annertuvoq – ilaatigut Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartunik inissiarsuarnik (blok E aamma blok F) isaterisoqassasoq aalajangiisoqarpoq, 2016-imi siulleq ingitserneqarpoq aappaalu 2017-imi ingitserneqassalluni. Ilaatigut aamma illunik pisoqqanik ullutsinnut najugaqarfigissallugit naleqqukkunnaarsimasunik nutaanik taarsigassanik peqarpoq.   Namminersorlutik Oqartussat 2016-imi Qaqortumi inissianik nutarterinissamut isaterinissamullu tunngasumik suliassaqarfinnut pilersaarusiorput. Matumani immikkut taaneqarpoq suliassatut annerpaatut Qaqortup qeqqani Majavejimi inissiarsuit 115-inik inissiallit aammalu J.H. Lytzensvejimi 114-inik inissiallit piffissap pilersaarusiorfiusup aallartinnerani piiarneqassasut.


Nutaanik sanaartornerit ilaatigut illoqarfiup ilaani pineqartumi taarsiullugu sanaartornerit aammalu ilaatigut Nuiariap eqqaani  (200-A11 og 200-C8) ineriartortitsinerit pissapput.

 

Inuussutissarsiorneq umiarsualivillu

Qaqortumi inuussutissarsiorfiit pingaarnertut umiarsualiviup eqqaani katersuuteqqapput, suliassaqarfiit aalisakkerinermut attuumassutillit tamarmik kiisalu Great Greenlandip ammerivia mersortarfialu aamma suliffeqarfiit angisuut marlussuit tassaniipput.

 

Illoqarfimmi umiarsualiveqarnikkut ingerlatsinerit tamarmik nunniukkap (Ujukkup Nuuata) iluatungaani Tasersuup kuuata akuata nalaani kangerliumanermi inissisimapput. Matumani umiarsualivik tattoqiffiusoq pineqarpoq, ingerlanneqartullu tamarluinnangajammik inissaqarniarnerup tungaatigut tattoqiffiusumiipput. Taamaattumik 2004-p kingorna annertuumik umiarsualiveqarnikkut pilersaarusiortoqarpoq, tassani kommune umiarsualivimmillu atuisut peqatigalugit umiarsualiveqarfiup pitsanngorsarnissaanut ilusilersuinnarlugu titartakkamik pilersaarusiormallutik. Umiarsualivik Namminersorlutik Oqartussat ataanni suliassaannut ilaavoq, pilersaarusiallu piviusunngortinniarneranni Namminersorlutik Oqartussat aningaasaliinissaat aalajangiisuussaaq. Taamaattumik aningaasatigut inatsisissaq aqqutigalugu qinnuteqaatigineqarnikuuvoq, ajoraluartumilli ulloq manna tikillugu akuersaarneqarsimanani. Pilersaarutit imaraat takornariartaassuit tikittarneranni pitsaanerusumik tulattarrfeqarnissaat, umiarsualivimmi pitsaanerusumik oqquisimaartarfeqarnissaq, aalisakkerivik eqqarsaatigalugu pitsaanerusumik usingiartarfeqarnissaq kiisalu umiarsuit annerumaat tulattarnissat anguniarlugu talittarfissualiornissaq (atlantkaj). 

 

Sulliviit namminersortullu sullivii minnerumaat Tasersuup eqqaani inissisimapput (200-B4) kiisalu Kilaalap Aqqutaa atuarlugu inissisimallutik (200-B5). Tasersuup eqqaani illoqarfiup allissutissaanik sanaartorneq unitsinneqarnikuuvoq, peqqutigalugu Tasersuup killeqarfiinut tunngatillugu imeqarfiit killeqarfiini nalinginnaasumik sanaartornermi killilersuinernut ilaammat. 2016-imi imeqarfimmi nutarsaanermi A-3 atorlugu saliinermut ikaarsaarnermi Pinngortitamut Avatangiisunullu Naalakkersuisoqarfik suleqatigalugu Qaqortup eqqaani imeqarfiup killeqarfianut tunngatillugu nalunaarummik oqilisaataasumik nutaamik sanaartorsinnaanermik periarfissiisumik suliaqartoqarpoq. Imatut isumaqarpoq suliffeqarfiit 200-B4-p nalaani inissisimasut maannakkut allineqarsinnaanngortut,suliffeqarfiillu nutaat pilersinneqarsinnaanngorlutik, piumasaqaatit avatangiisunut tunngasut qulakkeerneqarpata. 


Kiffartuussineq aamma pisortat suliffeqarfiutai

Qaqortup qeqqa Sanatorievejip, Anders Olsensvejip aamma illoqannginnersap nalaani (200-C3,-C4 og -C5) inissisimavoq, tassaniipput pisiniarfiit annerit, allakkerivik, akunnittarfik, neriniartarfik, oqaluffik aamma kommuneqarfik. Qanittukkut Qaqortup qeqqani eqqartuussiviliortoqarpoq. Illoqarfiup ilaani ulluinnarni pilersuisuusunik mikinerusunik pisiniarfeqarpoq.


Illoqarfiup kitaata tungaani ilinniarfeqarfiit katersuussimapput - meeqqat atuarfiat, innarluutillit atuarfiat, ilinniarnertuunngorniarfik, niuernermik ilinniarfik Piareersarfillu.  Aamma kollegiat amerlanerit tamatuma nalaani inissisimapput. Kommuni ilinniarfeqarfiillu suleqatigiillutik qatserisarfiup (200-C2-p) eqqaani Campusiliornissamik pilersaarusiorput. Ilaatigut atuarfeqarfiit ininik atuartitsiviusussanik amigaateqarnerat atuarfiillu akunnerminni ataatsimoorussamik sammisat ineriartortinnissaat anguniarlugu iliuuseqarneruvoq.

 

Meeqqat atuarfianni Tasersuup Atuarfiani 2016-imi atuartut 432-t allatsissimapput, klassinut 27-nut agguataarsimallutik, imaappoq klassetrinini ingerlariaatsit marluk.  2010-mit 2015-imut atuarfik annertuumik nutarsarneqarpoq pilersaarusionermilu piffissaliussap aallartinnerani nutaatut saqqumivoq. Meeqqat atuarfiannut attuumassuteqarluni tarnikkut timikkullu innarluutillit ineriartornissamut akornuteqartut atuarfiat inissisimavoq. 

 

Qaqortumi sisamanik meeqqeriveqarpoq - tamarmik meeraaqqanut meeqqanullu inissaqartitsisut. Meeqqeriviit illoqarfiup immikkoortuini qiterpasissumi inissisimapput. Meeqqeriviit ilaat oqoqarput aserfallatsaalineqarnissaallu/nutarterneqarnissaallu utaqqisaaginnarluni. Nuiariap eqqaani (200-C8) illoqarfiup ineriartorfissaani marluusuni aamma Prinsessip qaavaniipput siunissami meeqqerivinnut sanaartorfissat.

 

Utoqqaat illuat Ajarsivasik illoqarfiup qiterpasissuani inissisimavoq (200-C4). 1996-imi sanaartorneqarpoq 2015-imilu allissutaa etape 4 naammassineqarluni. Piffissami pilersaarusiorfiusussami utoqqaat najugaqarfiisa amerlineqarnissaat siunertaavoq (utoqqarnut tulluarsakkat), taamaalillutik utoqqaat nammineq angerlarsimaffimminni sivisunerusumik nammineersinnaaniassammata.

 

Avatangiisit

Illoqarfimmi illuni imikoorut eqqakkat kuuffiinut atassuserneqarsimasoq 90 %-iuvoq. Illoqarfiup kangiata nalaani (200-A5) annikitsoq kuuffilersorneqarsimanngilaq, kisianni aalajangerneqarpoq 2017-imi pineqartumi eqqakkanik kuuffilersuineq naammassineqassasoq. Eqqakkanut kuuffilersorneqanngitsuni igaffinnit imikoorut qaqqap sivingarnginut kuutsinneqassaaq, tamaalluni kangerlumut koorusaarsinnaanngorluni. Siunissaq eqqarsaatigalugu illoqarfik tamaat eqqakkanut kuuffilersorneqartariaqarpoq. Eqqakkanut kuuffiit tamarmik ingerlaavartumik misissorneqarlutillu nutarsarneqartariaqarput. Illoqarfiup ilaani ineqarfiliorfissani nutaanik kuuffiliornissaq eqqakkanullu kuuffiliornissaq aammattaaq pingaaruteqarpoq, taamaalilluni kuuffilersuilluni ataqatigiimmik aaqqissuussat maannakkut atuuttut suli annerusumik artorsartinneqannginniassammata.

 

Illoqarfiup ilaani eqqakkanut kuuffilersorneqanngitsuni anartarfinnik eqqaaneq tankinillu imaarsisarneq isumagineqartassaaq. Qattat sapaatip akunneranut 1-3-riarlugit imaarneqartassapput, pisariaqartitsinerlu najoqqutaralugu tankit imaarneqartassallutik. Eqqakkat katersukkat Jaaraatuup eqqaanit kangerlummut kuutsinneqartassapput.  Illunit imikoorutip kuutsinneqartarnerata saniatigut suliffeqarfinnit eqqakkat imerpalasut uumassuseqartunut umaatsunullu tunngasut taamatuttaaq kangerlummut kuutsinneqartassapput. Illumi imikoorut salinneqarani kangerlummut kuutsinneqartassaaq. Siunissaq eqqarsaatigalugu saliisarfiliortoqarsinnaavoq, tassanngaaniillu imikoorutip sinnikua ilaatigut pinngortitap paarineranut atatillugu iluaqutaasumik issunngortitsiterivimmi issunngortinneqarsinnaavoq.

 

Qaqortumi eqqagassanik eqqaaneq anartarfinnillu eqqaaneq neqeroortitsereernerup kingorna illoqarfimmit najugaqartumit  entreprenørimit isumagineqassaaq. Eqqagassanik eqqakkat ikuallaavimmi ikuallaanikkut peerneqartassapput. Eqqakkat ikuallanneqarsinnaanngitsut Kilaalap Aqqutaata isuani eqqaavissuarmut inissinneqartassapput, savimerngit saviminikullu pinnagit, taakkumi qallunaat eqqakkanut tigooqqaaviinut ataavartumik nassiunneqartassammata. Maani aamma tigooqqaaveqarpoq, eqqakkat avatangiisinut ulorianaatillit elektronikkimullu tunngasut immikkoortinneqartarlutik qallunaallu eqqanik tigooqqaaviinut umiarsuakkut nassiunneqartarlutik. 2010-mi kommunip misiligummik suliniut aallartppaa, tassa Narsap eqqaavissuanit eqqakkat kingusinnerusukkullu qisukut Qaqortumi ikuallatassat assartorlugit. Taamaalillini Narsami eqqaavissuarmi ikuallatassanik inissiigallartarnermik pisariaqartitsineq ikuallaasarnerlu annikillisinneqarpoq.

 

Piffissami pilersaarusiorfiusussami ikuallaaviup aserfallassimaqisup nutaamik taarserneqarnissaa kommunip kissaatigaa, taassumalu eqqaavissuup eqqaanut inissinneqarnissaa aammalu kommunimi annertunerusunik/amerlanerusunik ikuallaasinnaanissaa takorloorneqarluni. Piffissami pilersaarusiorfimmi aammattaaq eqqaavissuup allineqarnissaa pisariaqartinneqarpoq.

 

Innaallagissamik pilersuineq

Nukissiorfiit Qaqortumi innaallagissamik pilersuisuupput. Sarfamut sakkortuumut ledningit tassaapput kabelit, taavalu sarfamik sakkukitsumut ledningit tassaallutik akoorlugit kabelit ledningillu silaannakkoortut.


Qaqortumut innaallagissamik nioqqutissiorneq Qorlortorsuarmi erngup nukinganik innaallagissiorfimmi ingerlanneqarpoq Tasersuullu kimmut sammerngani illoqarfiup innaallagissiorfianut ingerlatinneqarluni, innaallagissorfillu taanna ullumikkut sillimmatitut atuuppoq. Tasersuup kuuata eqqaani innaallagissiorfik pisoqaanerpaaq Nukissiorfinnit 2016-imi ukiakkut atorunnaarsinneqassaaq. Kommunip illut kulturimik siunertalinnut atorneqarnissaat kissaatigaa.

  

Kiassarnermik pilersuineq

Illut ataasiakkaat amerlanersaat namminerisamik uuliatortumik kissarsuuteqarput. Tamatuma saniatigut ungasissumiit kiassaasinnaasumik/fjernvarmemik pilersitsisoqarpoq, taanna ingerlaavartumik nutarterneqartarpoq.  Ungasianiit kiassaasinnaasumiit kiammik pilersuineq kissarsuummit uuliatortumiit pissarsiarineqartarpoq, kiammik sipporussamik, ikuallaavimmit kiisalu innaallagissiorfiup elektrokeddelianiit akullugu.  Aamma kiassaateqarfimmi uunnaaveqarpoq ataatsimik.  CO2-qarfiunngitsumik nukissiorneq kiassaatinik pilersitsiniarnerit/misissuinerit aallartinneqarput, matumani kiassaateqarfiit uuliatortut kiassaatinik elektrokedelinik tapertalerlugit atuutilernissaat eqqarsaatigineqarluni, taamaalilluni uuliamik tunngaveqarluni kiassaaneq inangerneqarsinnaanngorlugu, kiisalu erngup nukinganik sapinngisamik atuinissaq angusinnaaqqullugu.

 

Imermik pilersuineq

Qaqortup imeqarfia Tasersuup eqqaani inissisimavoq. Imeqarfik 1961-imi pilersinneqarpoq 2010-milu iluarsaanneqarluni.  Tunisassiornermut atortut saniatigut illumi toqqorsiveqarpoq, sannaveqaluni imermillu akusiuinermut laboratoriaqarluni. Imeqarfiup pilersuisinnaanera ullumikkut naammaginarpoq.  Imeqarfik ulloq unnuarlu annerpaamik  2.880 kmb-nik pilersuisinnaavoq.


Imermik pilersuineq nunap ernganik aallaaveqarpoq. Imermik milluaavik Tasersuarmi avasiartumi inissisimavoq (2009-mi naqitsilluni ruujorikkoortitsineq atuutilerpoq). Tasersuaq ullumikkut illoqarfimmut imermik pilersuivissatut periarfissatuaavoq, Kalaallit Nunaannilu imeqarfiit annersaannut ilaalluni. Imermik pilersuinermi ruujorit atorneqartut tassaapput oqorsariikkat, innaallagiaq aqqutigalugu qerinaveersakkat kiisalu ruujoreqarluni aasakkut atorneqartartut innaallagissamik qerinaveersaateqanngitsut. Ukiuunerani atuisut miss. qulit biili imermut assartuut atorlugu pilersorneqartarput. Imeq atugassiaq imeqarfikkoortitaq: 244.000 m3. 2013-imi imeqarfik A3 atorlugu akuluiaasinnaangortillugu nutarsarneqarpoq, taamaalilluni illoqarfiup ineriartortinneqarnissaanut killilersuinerit imeqarfiup killeqarfiata iluaniittut oqilisaavigineqarlutik. 

  

Telekkut atortut attaveqaqatigiinnerlu.

Telekkut atortut TELE Greenland A/S-imit akisussaaffigineqarput.  Teleqarfik Alanngorsuup eqqaani Saqqaarsuullu eqqaani Tuiata tunuani napparuteqarfeqarpoq. Alanngorsuarmi sakkortusaaveqarfik 1989-imit 1990-imut qaammataasanut attaveqarfilerlugu allineqarpoq. Aammalu 2009-mi Qaqortumiit Islandimut søkabeli pilersinneqarpoq (attaveqaateqarnermi qaamaneq atorlugu kabelikkoortitsineq - lysleder) aammalu sineriak atuarlugu Nuummut taavalu Akilinermut attavilerlugu, taamaalilluni attaveqaqatigiinnermi periarfissat sukkanerungaartut pitsanngoriaateqarujussuarsimapput. 

 

Angallannikkut aaqqissuussineq

Qaqortup aqquserngi asfaltikkat pitsaasumik ineriartortinneqarsimapput, pingaarnertut pingaannginnerusutullu immikkoortiterneqarsimallutik.  Aserfallatsaaliinerit aputaajaanerillu eqqarsaatigalugit aqquserngit pingaarnerit siulliunneqartarput, aammalu illut sanaartukkat imminnut ungasissusissaannut piumasaqaatit matumani pingaannginnernit annertunerullutik. Aqquserngit akuleriissillugit aaqqissugaasutut oqaatigineqarsinnaapput, biilertut, pisuinnaat sikkilertullu aamma akuleriillutik.  Ataasiakkaanili aqqusineqarpoq silissuseq najoqqutaralugu illuatungaani inuinnarnut aqqutissianik pilersukkanik. Saniatigut arlalinnik pisuinnarnut aqqutissiaqarpoq majuartarfeqarlunilu. Tamakku aqqutissiat biilit ingerlaarfii napimut ikaakkajuttarpaat. Aqqusinerni biilinik assigisaanillu ingerlanermi sukkanerpaamik 40 km/t ingerlasoqarsinnaavoq. Ukiuni aggersuni biilit amerlinissaat naatsorsuutigineqarpoq. Tamakku aqqusinermi angallaaneq suli annertunerusumik nammakkissavaa.

 

Suliniutini immikkuullarissuni aqqusinikkut angallannermi qullinik nalunaaqutsersuutinik/trafikreguleringinik pilersuiffissat makku toqqarneqarnikuupput: 

  • Illoqarfiup qeqqani tissaluttuliap eqqaani assigiinngitsunik siunertaqarluni biilerluni angallaffiulluartumi.
  • Anders Olsensvejimi biilertut, biilit uninngasut pisuinnaallu ataatsimoorfiini.
  • Ujaqqeriviup nalaani umiarsualivimmiit suliffeqarfiup tungaanut angallannikkut attaveqarfiusumi, tassalu oqimaatsunik usisut aqqusinikkut nerukitsukkoortarfiini (Walsøvej aamma Skolevej).
  • Aqqusinikkut angallanneq Qaavani najugaqarfikkoortoq Nuiariap nalaani illoqarfiup ilaanut nutaamut ingerlasumi.

Qaqortumiit illoqarfinnut allanut avataanullu angallannikkut attaveqaatit ilaatigut umiarsusalivinniit umiarsuartigut angallannerit heliportimiillu silaannakkut angallannerit tunngavigineqarput. Umiarsualivik nassiussanik assartuinermut Royal Arctic Line A/S-imit aamma ilaasunik angallassinermut Arctic Umiaq Line A/S-imit kiisalu illoqarfimmi ingerlatsisunit atorneqarpoq. Qaqortumi heliporti ulloq manna tikillugu silaannakkut angallannermut periarfissaasimavoq. 2020 nallertinnagu Qaqortup avannaatungaani miss. 6 km-nik ungasitsigisumi mittarfiliornissamik aalajangernerup kingunerissavaa Qaqortumiit Qaqortumullu angalanermi periarfissat malunnaateqarluartumik pitsanngoriaateqarnissaat. Mittarfiup pilersinneratigut heliportip atorunnaarsinneqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq, nunataalu kommunip pilersaarutaanut matumani taaneqartunut atorneqarsinnaanngussalluni.


Eriagisariaqartut

Qaqortumut tunngatillugu, illoqarfiata qeqqani asseqanngilluinnartumik kusanassusilimmi, eqqissisimatitanik eriagisassanillu arlannik illoqartumi avatangiisit immikkuullarissut attatiinnarnissaat anguniarlugu aserfallatsaaliinissamik suliaqarneq pingaaruteqarluinnarpoq. Illoqarfiup qeqqanut (200-C5) sumiiffimmut pilersaarusiortoqarnikuuvoq, taanna illuutinik eriagisassanik iluarsaassinissamut aamma aserfallatsaaliinissamut malittarisassanik aalajangersaavoq. Sumiiffimmut pilersaarummi illoqarfiup qeqqani illuutinut eriagisassanut avatangiisit pillugit aalajangersakkanik ilanngussisoqarnikuuvoq, taakku katersortarfitoqqamiit kuuk sinerlugu oqaluffitoqaq sanioqqullugu illoqannginnersaq tikillugu isikkumikkut illoqarfiup assiliaanik ataqatigiissumik pilersitsipput, tassaniipporlu Kalaallit Nunaata tissaluttuliaataa pisoqaanerpaaq.  Tissaluttuliaq illuutinik eriagisariaqartunik 6-nik avatangiiseqarpoq, sumiiffillu tamarmiusoq kulturikkut oqaluttuarisaanermi annertuumik pingaaruteqarpoq.  (Illuutit eqqissisimatitat eriagisallu allattorsimaffiat (link))


Namminersornerullutik Oqartussat 1986-imi allattorsimaffianni (link) 1950 sioqqullugu illut sanaat nalilersoneqartarput, kommunillu tamanna aallaavigalugu pilersaarusiortarluni.  Inuit iliuusaasigut avatangiisit (kulturikkut avatangiisit) 1950-p kingorna pilersinneqartut aammattaaq naleqartitanik eriagisariaqakkanik peqarfiusarput, taamaattumik illoqarfimmi nutarsaalluni suliniuteqarnermi illuni tamakkunani kulturikkut naleqartitat toqqortaatigineqarsinnaasut innimigineqartariaqarput.

 

Qaqortup ineriartortinneqaqqinnissaanut iliuusissatut pilersaarutit

Qaqortoq illoqarfiuvoq eqimangaatsiartoq, illoqarfiullu qeqqa pisoqarfiungaatsiartartuulluni.  Suliffeqarfiit illoqarfiup immikkoortortaqarfiini attuumassuteqarfimminni inissisimapput: Pisiniarfiit qiterpasissumi Sanatorievejimiit Anders Olsensvej aqqusaarlugu Storesøvejip tungaanut katersuussimapput, suliffeqarfiillu umiarsualivimmut attuumassutillit, ujaqqeriviup nalaaniittut, Kilaalap aqqutaaniittut atuarfeqarfiillu tasersuup kuuata kitaata tungaani inissisimapput. Qaqortoq illoqarfiuvortaaq kusanartoq eriagisanillu naleqarluartunik illuuteqarfiulluni kiisalu illoqarfittut avatangiisai alutornartuullutik.


Illoqarfiit taakku pioreersut ineriartortinneqarnissaannut periusissiaq tassaavoq suliassaqarfiit taakku immikkuullarissut aalajangiussimaneqassasut aamma ineriartortinneqassasut.  Taamaasilluni kommunimut pilersaarut periarfissiivoq:

  • illoqarfiup qeqqani pisuinnaat aqqutaanni (pisiniarfinni aamma inuussutissarsiutini namminersortuni) kiffartuussinermik alliliinissamut,
  • kuup kujataa tungaani illoqarfiup immikkoortuani ilinniarfinnik ilinniartunullu ineqarfinnik alliliinissamut,
  • umiarsualiviup umiarsualivimmut attuumassuteqartumik inuussutissarsiorfiusunut pilerinartunngorsarnissaa, tassunga ilanngullugu takornariaqarneq kiisalu suliassaqarfinnut attuumassuteqartunut allanut,
  • illuutigisani pioreersuni eriagisarialinnik qulakkeerinnissamut kiisalu nutaanik sanaartornerup illuutigisanut pioreersunut naleqqussaanissamut atatillugu.
  • kulturikkut inuunerup nukittorsarnissaa kulturikkut illorsuarmik/-peqatigiiffiit illuannik ataatsimuualaarfiusinnaasumik assigisaannillu pilersitsinikkut.

Illoqarfiusut pioreersut tamakkiisumik sanaartorfioreersimammata, illoqarfimmik ineriartortitsinerup pingaarnersaata ilaa illoqarfiup avataa tungaani ineriartortitsiffiusuni ingerlanneqassaaq.  Piffissaq ungasinnerusoq isigalugu kommunimut pilersaarusiap siuliani toqqarneqarsimasoq tassaavoq illoqarfimmik inerisaanerup Nuiariamiit Qaqortup qeqertaasaata kangiata tungaa tikivillugu nanginnissaa. Illoqarfiup ineriartornissaanut periarfissaq taanna kommunip pilersaarutaani matumani attatiinnarneqassaaq.

 

Qaqortup avannaatungaani miss. 6 km-nik ungasitsigisumi mittarfiliornissaq aalajangiunneqarmat Qaqortup qeqertaasaani illoqarfiup ineriartornissaanut periarfissat nutaat saqqummerput. Taamaalilluni aqqusineq atuarlugu mittarfissap tungaanut sanaartorfiusinnaasut maannakkut periarfissaalerput, illoqarfiullu ineriartornissaa nutaajunerusoq eqqarsaatigalugu pilerinarlutik. Taamaattumik kommunimut pilersaarummi matumani Iterlaap nalaani sanaartorfiusinnaasut aalajangersimasut aamma mittarfissap eqqaani kiisalu nunap immikkoortui ineriartorfissatut toqqarneqarput, taakkulu kommunimut pilersaarusiorluni ingerlariaqqinnissami nalilersorneqaqqissaassapput. 

 udviklingsskitse_x_for_qaqortoqhalvoeenkalgr.pdf 


Kisianni ukiuni kingullerni illoqarfimmut qinittumi ineriartortitsinissamik periarfissaqalernikuuvoq, imeqarfimmimi A3 atorlugu saliinerup atuutilerneratigut Tasersuup eqqani imeqarfiup killeqarfiata iluani ineriartortitsinissaq periarfissaalermat. Tamanna Alanngunnguup kangiata tungaani inissianik ineriartortitsinissamut periarfissanik aamma Tasersuup kujataa tungaani inuussutissarsiorfinnik ineriartortitsinissamut periarfissaqarpoq. Illoqarfimmut qaninnerusumi illloqarfimmik ineriartortitsinissaq eqqarsaatigalugu sanaartorfigissaanermi aningaasartuutit annikinnerussapput, ungasianiit kiammik pilersuinermik/fjernvarmemik pilersuineq atorluaanissaq periarfissagissaarnerulluni kiisalu assartuinermik pisariaqartitsineq annikinnerussalluni.


Illoqarfiup immikkoortuinik ineriartortitsinissamut iliuusissaq tassaavoq:

  • piffissaq ungasinnerusoq isigalugu illoqarfiup kangiata tungaanut mittarfittaassallu tungaanut nunap ilaata ineriartortinnissaanut periarfissiinissaq
  • imeqarfimmi A3 atorlugu akuluiaaneq aqqutigalugu imeqarfiup killeqarfiata iluani illoqarfiup ineriartortinneqarnissaanut periarfissap atornissaa
  • angallannermi ungassissutsit annikillisarnerisigut illoqarfik ineriartortoq nukinik atuinermik millisitsisoq anguniassallugu, nunagissaanermi periarfissat sapinngisamik pitsaanerpaaffianniitinnissaat ataatsimoorussamillu kiassarnermik pilersuinerup periarfissinneqarnissaa.

Illoqarfimmi annertusiartortumik aallutaqarfiusumi illoqarfiup angallannikkut aaqqissuussaanera ilunngersornarsiartussaaq. Taamaattumik pingaaruteqarpoq annertunerusumik angallattoqarlernera najoqqutaralugu aqquserngit ataavartumik tulluarsartarnissaat, ilagalugu majuartarfiit pisuinnartunullu aqqutissiat annertusaavigineqarnerisigut pisuinnaat illoqarfimmi angallannerat annertunerusumik iliuuseqarfiginissaat.


Qaqortoq tassaavortaaq illoqarfik qorsuk, kommunimullu pilersaarummi illoqarfiup ilaani qorsuutinneqartut attanneqarnissaat anguniarneqarpoq, tassaasut nunap ilai sanaartorfigineqanngitsut qorsuusut aamma nunap ilai qitiusumik peqqissarfissaqqissut; nunap ilai Tasersuup eqqaaniittut, kuuk, umiarsualiviup nalaa qaqqallu illoqarfimmik ungalusisut ingerlaavartumik peqqissarfissaqqissutut tikikkuminartutut ineriartortinneqassapput.     

  

Naggataatigut minnerunngitsumilli illoqarfimmi kulturikkut inuunerup ingerlaavartumik ineriartorfissai qulakkeerneqassapput. Kommunip kulturikkut illorsuarmik eqqumiitsulianullu katersugaasivimmik pilersitsinissaq nangitamik suliniutigineqassaaq. Tasersuup kuuata eqqaaniittup innaallagissiorfiup atorunnaarsitap siunertaata allanngortinnera tassaavoq kulturikkut inuunerup nakussassarnissaanut periarfissat pitsaanerusut pilersinneqarnerat. Illoqarfimmi takussassat eqqarsaatigalugit eqqumiitsuliornermik suliniut pilersitaq "Ujarak inullu" nangitamik pingaaruteqartutut inissisimassaaq, nutaanillu suliniutinik malitseqarnissaa kissaatiginarsinnaalluni.


 

 

 

 



Postboks 514 • 3920 Qaqortoq • Grønland • Telefon: +299 704 100 • www.kujalleq.glarealadm@kujalleq.gl