Logo
 
Takorluukkat aaqqissuussaanerullu ilusissaaAnguniakkatIlloqarfiit NunaqarfiilluAsimi nunaUani nunaminertamik qinnuteqarsinnaavutitIlloqarfiit NunaqarfiilluTusarniaanermi pilersaarusiat nutaat

Redegørelse


Nanortalimmi niuertoqarfik 1797-imi maanna illoqarfiusup kujataani Sissarissumi tunngavilerneqarpoq.  1830-imili niuertoqarfik maanna inigisaminut nuunneqarpoq tassani umiarsualiviginnerunera pissutigalugu.  Inigisaa taanna massakkut "katersugaasiviuvoq".   Tassa illoqarfik qeqertap maninnerusortaanut avannamut siammariartorpoq.  

 

Inuit illoqarnerlu

2016-imi januaarip aallaqqaataani Nanortallip inui 1264-iupput. 1990-imiit 2011-p tungaanut inuttussuseq 1500-t missaannik nikerarsimavoq, kisiannili inuttunerpaaffianiit inukinnerpaaffianut 10%-it missaannaannik nikerarsimalluni. 2011-miit ukiumut 1-2%-inik inuit ikileriartarput, ataatsimullu katikkaanni 10%-iupput. Taamaammat illoqarfimmi inuussutissarsiutit tungaatigut pitsanngorsaasoqanngippat naatsorsuutigineqarpoq Nanortalimmi inuit ikiliartuinnavissasut. 2016-2028-imut inuit amerlassusiinik eqqoriaaneq uaniippoq, uani:  befolkningsudvikling_20162028.pdf 

 

Innuttaasut utoqqaassusiinut aggutaarsimanerisa malunnaqutigaat meeqqat 15-t inorlugit ukiullit ikileriarsimammata, aammalu 65-t sinnerlugit ukiullit amerleriarsimallutik.  Pilersaarusiorfiusup ingerlanerani utoqqaat amerlissapput, taamaammallu taamatut utoqqaassusillit inissaat naammattut naleqquttullu qularnaarneqartariaqassallutik.

 

Piffissap pilersaarusiorfiusup ingerlanerani meeqqat amerlassusii allanngorassangatinneqaraluartut pisortat sullissivii massakkut amigartumik atorneqarmata meeqqat amerligaluarpata inissaaleqisoqalissanngilaq. Ukiumi atuarfiusumi 2016-17-imi Nanortallip atuarfiani 187-it allatsipput.

 

Nanortalimmi angerlarsimaffiit 600-t missaanniipput, taakkulu saniatigut atuartunut angerlarsimaffeqarpoq, kollegiaqarpoq paarineqarfiusumillu angerlarsimaffeqarluni. Nanortalimmi angerlarsimaffiit amerlanersaat ukiut 40-t sinnerlugit pisoqaassuseqarput.

Angerlarsimaffiit mikisunnguakkuutaarput angerlarsimaffiit 40%-ii marlunnik ikinnerusunilluunniit initaqartarlutik, angerlarsimaffiillu affangajaat 60m² inorlugit angissuseqarlutik.  Angerlarsimaffiit annerusut ikittuinnaapput, tamannali pisariaqartitsisoqannginneranik patsiseqarsinnaavoq tassami Nanortalimmi inoqutigiit ikittunnguakkuutaaginnarmata. Angerlarsimaffiit affaat illuupput ataasiakkaat, 20%-it uigulukuttuullutik 30% quleriiullutik.

 

Nanortalimmi nutaanik angerlarsimaffiliortitertoqartariaqarpoq - annermik angerlarsimaffiit aserfallassimasut naleqqukkunnaarsimasullu taartissaannik ilaatigullu angerlarsimaffiit immikkut angissuseqartariaqartut utaqqisoqarfiusut pissarsiariniarlugit.  Nanortalimmi 2-3-nik initallit piumaneqarnerpaapput, aammalu innarluutilinnut utoqqarnullu angerlarsimaffiit amigaatigineqarlutik.

 

Nanortalimmi atuartut angerlarsimaffiat 2014-imi nutarterneqarpoq. Taassuma saniatigut Nanortalimmi inuussutissarsiornermut ilinniarfiup ilinniartunut ineqarfii 2016-imi nutarterneqarput.  Ilinniartut ineqarfiinik pisariaqartitsinermut inuusuttut qassit inuussutissarsiornermut ilinniagaqarlernersut qassillu naammassinersut apeqqutaasarpoq. 2008-mi ilinniartut ineqarfii ineeqqanik 18-inik ilaneqarput pisariaqartitsineq naammassisinnaajumallugu. Tamatuma saniatigut pisariaqartitsineq annerulissagaluarpat nutaanik ilinniartunut ineqarfiliornissamik ilinniartut inaasa eqqaanni immikkoortitsisoqarpoq.

 

Nanortalimmi utoqqaat illuat nungullarsimavoq naleqqukkunnaarsimallunilu. Taamaammat 2016-imi utoqqaat illuannik nutarterineq sanaqqiinerlu aallartinneqarput, taamaalilluni piffissami pilersaarusiorfiusup aallartilaarnerani utoqqaat illuannik naleqquttumik sanasoqassalluni.

 

Piffissami pilersaarusiorfiusumi tulliuttumi makku Nanortalimmi ineqarnikkut allanngoriartornissamut anguniagaapput:

  • Nanortalimmi inissiaqarfinnik isaterineq ingerlareersoq nangillugu, inissiat ajornerpaat isaterlugit inaannilu nutaanik sanaartornernik malitseqartittarlugit.
  • Inissiat utoqqarnut innarluutilinnullu naleqquttut pilersinneqassapput.
  • Atuartut ineqarfiinik pisariaqartitsineq akuttunngitsunik naliliivigeqqinneqartassaaq.
  • Nanortallip avannaani sanaartorfissagissaaneq pisariaqartitsineq malillugu nangeqqinneqartassaaq. 

Inuussutissarsiorneq

Aalisarneq piniarnerlu qangaaniilli Nanortalimmi inuussutissarsiutini pingaarnerpaajusimapput, taakkulu ineriartorneranni umiarsualivik qitiulluni. Taamaattorli illoqarfimmi inuussutissarsiutit ''nutaat'' malunnaateqalersimapput. Taakku pingaartumik tassaapput sullissiviit, tassa pisortat namminersortullu sullissivii, aammali takornariaqartitsineq aatsitassarsiornerlu malunnaateqarnerulersimallutik. Takornariat umiarsuit takornariutinut ilaallutik aammalu misigisassarsiorlutik tikittarput.  Nanortalimmit aallaaveqartumik ukiuni kingullerni Nalunami guldisiortoqarpoq, sulilu piffimmi aatsitassarsiornissaq periarfissaqarluarluni. 

 

Umiarsualivimmi inuussutissarsiorfiit malunnaateqarnerusut tassaapput umiarsualivik aalisakkerivittalik, sannaaviit toqqorsiviillu, umiarsualiviullu avannaani napparsimavik, akunnittarfik aammalu sannaviit kiisalu illoqarfiup qeqqani niuertarfiit, kommunip allaffia innaallagissiorfillu. Sumiiffinni taakkunani pingasuni inuussutissarsiornikkut suli ineriartorfissaqaqaaq. Ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu avannamut 100-B6-imi inuussutissarsiorfissat nutaat immikkoortinneqarsimapput.

 

Umiarsualivik talittarfillu.

Nanortalimmi umiarsualiviit talittarfiillu tassaapput aalisartunut assartuutinullu talittarfiit ataatsimoortut, amutsivik, aalisariutinut talittarfik kiisalu nuannaariutinut talittarfik. Taakku saniatigut aamma kalaalimineerniarfiup ataani umiatsiaaqqanut talittarfiusunik puttasoqarpoq. Ivannguit avannaanni umiarsualiveeraqarpoq talittarfilimmik umiarsualivik nalinginnaasoq sikkassimatillugu atorneqarsinnaasumik. Aalisariutinut assartuutinullu talittarfik Nuugaarsummi aalisakkeriviup eqqaaniipput umiarsualiviup kangerliumarngata kangia-tungaaniillutik amutsivillu taakku kitinnguanniippoq. Pujortuleeqqanut talittarfik inuussutissarsiorfiup B1-ip eqqaaniippoq. Pujortuleeqqanut talittarfimmut tunngatillugu piffissami 1/6 – 1/10 puttasuliisoqarpoq, taannalu takornariutinut kiisalu angallatit minnerit piffissami sivikitsumi usilersuisarnissaannut atugassiaalluni.   Umiarsualivitoqaq nuannaariutinut talittarfiuvoq. Tassani peqatigiiffik puttasoqarpoq aaliasariutit, nuannaariutit kiisalu attartortittakkat taliffigisartagaannik. Umiarsualiviuttaaq imartorngani namminerisanik pituttarfiusunik puttaquteqarpoq. Assartuutinut pujortuleeqqanullu talittarfiit allineqarnissaat kissaatigineqarpoq. Pujortuleeqqanut talittarfik anneruppat angallatit annerusut talissinnaalissapput taamalu Nanortalik umiarsuarnut takornariutinut suli kajungernarnerulissalluni, taavalu assartuutinut tailttarfik allineqarpat assartuinermi periarfissat pitsaanerulissapput takornariussuillu talissinnaanerulissallutik.

 

Silami suliassalerivik

Kommunip silami suliassalerivianut atapput aqqusinilerisut. Aqqusinilerisut aqquserngit, pisuinnaat aqquserngi, pinnguartarfiit nunaminertallu atugassiarineqanngitsut assigisaallu nutartertassallugit eqqiluitsuutissallugillu, pisuinnaat aqquserngi tummeqqallu aputaajartassallugit kiisalu ikuallaasassallutik, aammalu sanaartugassanik annikinnerusunik isumagisaqartassallutik. Tamatuma saniatigut kommunip iliveqarfiata akisussaaffigaat.  Tamatuma saniatigut kommunip iliveqarfia akisussaaffigaat.

2015-imi Nanortalimmi nutaamik sannaviliortoqarpoq.

Nanortalimmi pisortat pigisaannik kalaalimineerniarfeqarpoq, tassanilu aalisartut, piniartut savaatillillu tuniniaasinnaapput.  Kalaalimineerniarfik 2009-10-imi nutarterneqarpoq.

 

Qulimiguullit mittarfiat

Qulimiguullit mittarfiat Nanortallup kangia-tungaani ippoq.  Piffissami pilersaarusiorfiusumi allineqarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq.   Taamaattorli 2015-imi Naalakkersuisunit aalajangerneqarpoq illoqarfiup avannaani 600 miiterisut takitigisumik timmisartunut atorneqartartussamik mittarfiliortoqassasoq. Politikkikkut isumaqatigiissutit naapertorlugit 2022-mi pilersinneqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq.

 

Aqquserngit pisuinnaallu aqqutaat

Nanortalimmi angallanneq makku akornanni annermik pisarpoq: umiarsualiviup, sullissiveqarfiup (niuertarfiit, allakkeriviup kommunillu allaffiata) aammalu najugaqarfiit illoqarfiup avannaata, qeqqata kitaatalu akornanni.

Taakku imminnut atassusigaapput aqqusinertigut pingaarnertigut: Prinsesse Benediktip Aqq, Nanup Aqq, Isua kitaaniit aamma Lundip Aqq, Qujanarteq, Roskildip Aqq. aamma Tunuliaritseq (aappaluttumik nalunaaqutsikkat). Aqquserngit allat aqquserngit avalequtaasut paasineqarsinnaapput, najugaqarfinni pisuinnartarfittut pinnguartarfittullu atugaasuttaaq.

Sumiiffiit assigiinngitsut akornatigut aqqusineeqqat ilaatigut atorneqarput, ilaatigullu aqquserngit nalinginnaasut pigineqarlutik, ilaannilu pisuinnaat aqqutaat pilersinneqarsimallutik.  Pingaarnertigulli angallattut akuleriiaartut aqqusinerni angallapput.

100-A8-mi ineqarfiit najugaqarfiit aqquserngi inissialiortiterneq ilutigalugu alliartortinneqassapput.  Aqquserngit aserfallatsaalineqarnerat ingerlaavartuuvoq.  Illoqarfiup avannaani timmisartunut atorneqartussamik mittarfiliornissamut tunngatillugu kommunimut pilersaarummi nunaminertamik inniminniisoqareerpoq.

 

Avatangiisit

Eqqakkanut kuuffiit marluijuipput, aappaanut attaveqarput atuarfik, utoqqaat illuat, Brugsen, kommunip allaffia, KNI kiisalu Lundip aqqutaani ilaqutariit illui ataasiakkaat, kiisalu inissiarsuit illoqarfiup qeqqaniittut umiarsualivimmut aniaffilimmut attaveqarlutik.  Kuuffiit aappaannut atapput Tuapammiut, Timersortarfik, inissiarsuit A7-imiittut kiisalu ilaqutariit illui Tunuliaritsimiittut qassiit Kuuffiit taakku arsaattarfiup avataatigut aniaffeqarput.  Ineqarfiit A8-imiittut, Napparsimavik kiisalu kollegiat Tunuliaritsimut aniaffeqarput. 

 

Ineqarfinni kuuffiit annerit ukiuni aggersuni alliartortinneqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq taamalu illut sapinngisamik amerlanerpaat kuuffinnut attaveqalersimassallutik.  Sumiiffinni kuuffilersugaanngitsuni uffarfiit allallu imikuinut anartarfiillu tankiinut aniaffeqarpoq pitsaasunik.

 

Nanortalimmi imikoorut tamarmi salinneqarani imaanut aniaffitsigut sisamatigut anitinneqartarpoq.Maannamut imaanut aniatitsinerup avatangiisinut sunniutaanik uuttortaasoqarsimanngilaq, siunissamili aniatitsinerup immamut sunniutai misissortariaqalersinnaapput.

 

Eqqagassalerineq anartarfilerinerlu

Ivannguit eqqaavittut atorneqarpoq.  Eqqagassanik anartarfinnillu eqqaaneq ingerlanneqarpoq kiisalu saviminikunik eqqaasoqartarluni. Eqqagassanik tigooraavimmi annikikkaluamik immikkoortiterisoqartarpoq.

Nanortalimmi eqqagassat katersorneqartarput qimatulineqartarlutillu. Savimerngit kiisalu eqqagassat avatangiisinut ulorianarsinnaasut immikkoortiterneqartarput, atoqqitassanngorlugit aammalu aserortigassanngorlugit umiarsuakkut nassiunneqartarput. Eqqakkat qimatuligassat aammalu eqqakkat ikuallanneqarsinnaanngitsut imaluunniit atoqqitassanngorlugit/aserortigassanngorlugit umiarsuakkut nassiunneqartussat eqqaavissuarmut inissinneqartarput.  Eqqagassalerinerup avatangiisinut peqqinnissamullu ulorianartorsiorfiunngitsumik ingerlanneqartarnissaa sulissutigineqarpoq.

Anartarfilerinermi katersisoqartarpoq anartarfileriffimmukaanneqartarlutillu, puussiat immamut iginneqartarput.  

 

Pilersuiviit

Innaallagissiorfik illoqarfiup ilaanut tamanut agguaassinermut atassusersugaavoq. Innaallagissiutit taarserneqaqqammerput piffissallu pilersaarusiorfiusup ingerlanerani allilerinissamik pilersaaruteqartoqarani.  Innaallagissiorfimmit kissarneq sinneruttoq inissiarsuit kommunillu allaffeqarfiata Nanortalimmiittup kiassarneqarnerannut atorneqartarpoq.

Illoqarfimmi imermik pilersuineq ullumikkut kuummit Kuunnguamiit - illoqarfiup kitaaniittumiit - pisuuvoq immap naqqatigoorlunilu tasersuarmut, Tasersuarmut Nanortallip avannamut kitinnguaniittumut,  katersiviusumukartinneqartarluni. Tassanngaanniit imeq imeqarfimmut illoqarfiup ilaata kitaaniittumut ingerlatinneqartarpoq. Inoqutigiit 90%-iisa missaat ukioq kaajallallugu imeqarput imeqarsinnaallutilluunniit, 5%-iisa missaat aasaanerani imeqartarput tankilerneqarsimagunillu ukiumi imermik pajunneqartarsinnaallutik.  Illut 5%-ii sinneruttut illoqarfimmi imertartarfinnut aqqanilinnut innersuunneqartarput.

 

Tele Nanortalimmi pingasunit annertuunik antenneqarfeqarpoq.  Taakku avataat asserneqaqqusaanngitsut killilikkanut takussutissiami takuneqarsinnaapput.

Uuliamik pilersuineq illoqarfiup ilaani 100-E7-imi tankeqarfinniit pisarpoq.  Tankit massakkut atuinermut naammapput piffissallu pilersaarusiorfiusup ingerlanerani allineqarnissaat pilersaarutigineqarani.  Taakku saniatigut Nukissiorfiit eqqaanni orsersortarfiullu eqqaanni Nukissiorfiit avannannguani ittumi minnerusunik tankeqarpoq.

 

 

Eriagisariaqartut

Illoqarfik Nanortalimmi eriagisariaqartut (allanngutsaaliukkat) Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarusiaanni suunissaat aalajangersagaapput, uani "Nanortalik, illut illoqarfiullu ilai eriagisariaqartut” 1990-imeersumi. Nalunaarusiami immikkoortinneqarput nuunnguup kujasissortaa "niuertoqarfittalik", oqaluffik illoqannginnersallu, siusinnerusukkut iliveqarfiusimasut inissisimaffigisaat, nunaminertatut immikkut pingaartillugit allanngutsaaliugassat (qaqortumik titarnertalimmik nalunaaqutsikkat). Umiarsualivimmiittup quersuup eqqissisimatinneqalernissaa sulissutigineqarpoq.

Illoqarfiup ilaanut” Illoqarfiup ilai eriagisariaqartut allat"-nik nassuiarneqartunut ilaapput inissiaqarfiit marluk, portussutsimikkut ilusilernerqarsimanermikkullu nutaanerusunik inissialiortiternernut assersuutissaqqissut. Inissiaqarfiup aappaa, 100*-A1, 1950-ikkunneersunut sanaartukkanut assersuutissanik imaqarpoq taamatuttaaq taamanikkut utoqqarnut inissianut assersuutissanik, inissiaqarfiup aappaa, 100-A3, GTO-p assigiiaanik illuliarisartagaanik 1960-ikkunneersunik illutaqarluni.

Illut eqqissititat eriagisassallu allattorsimaffiinut ingerlaqqiffissaq:  160913_fredede_og_bevarede_huse_kp17.pdf 

 

Nanortalimmi ineriartortitsinermi periaasissaq

Illoqarfik Nanortalik erseqqissumik iluseqarpoq, illoqarfiliortoqarsimalluni pingaarnertut aqqusineq sanningasutut ilusilik ungalullugu - pingaarnertut suliassaqarfiit kujammut sammisortaa atuarlugu inissinneqarsimapput, namminersortut suliffiutaat kangimut sammisortaa atuarlugu inissinneqarsimallutik inissiaqarfiillu avannamut kimmullu sammisortai atuarlugit inissinneqarsimallutik.  Sammivinni tamani ineriartortitsinissamut periarfissaqarpoq.  

 

Taamaammat ineriartortitsinissamut periaasissaq imaappoq:

  • qiterpasissua (pisiniarfiit, takornariaqarneq, sullissineq allallu) ineriartortinneqassaaq illoqarfiup qiterpasissortaani kujasissortaanilu
  • Inuussutissarsiutinik ineriartortitsineq pingaartumik illoqarfiup kangisissortaani pissasoq
  • inissianik annertusaaneq ilaatigut inissiaqarfinnik nungullarsimasunik nutarterinikkut pissasoq
  • inissianik sanaartorfigineqartut anginerusut nutaat kimmut avannamullu illoqarfiup ineriartorfiini nutaani pissasut.

Aatsitassarsiorneq, takornariartitsineq kiisalu aalisarneq siunissami inuussutissarsiornikkut ineriartorfiusinnaanerummata illoqarfimmiit illoqarfimmullu angallannikkut pissutsit ineriartortittariaqarluinnarput.  Taamaammat ineriartortitsinermi periaasissaq imaappoq:

  • umiarsualivik inerisarneqassaaq,
  • timmisartunut atorneqartussamik mittarfiliortoqassaaq kiisalu
  • nutaaliaasumik innaallagissiorfiliortoqassaaq, taamaaliortoqassaarlu erngup nukinganik innaallagissiorfiliornikkut.
Kiisalu illoqarfimmi illulioriaatsit alutornartuullutik naleqarluarput - tassaallutillu umiarsualivitoqqami katersugaasiviit qaqutigoorluinnartut kiisalu najugaqarfiit eriagisarissat   Illoqarfiup ineriartortinneqarnerani nalillit tamakku ataqqineqassapput.

 

 

 

 

 



Postboks 514 • 3920 Qaqortoq • Grønland • Telefon: +299 704 100 • www.kujalleq.glarealadm@kujalleq.gl